Kalmaa kansanopistolla

Lahden kaunein rakennus on Harjukadulla seisova Lahden kansanopisto. Tiilet talon rakentamiseen 1904 lahjoitti kapteeni August Abraham Fellman. Moni ei tiedä, että sisällissodan loppuselvityksissä talossa ja sen puutarhassa teloitettiin niin paljon ihmisiä, että ruumiita jouduttiin kasaamaan halkovajaan kuin pöllejä.

  - Koko sen yön jatkuivat teloitukset. Auringon noustessa oli piha, puutarha ja ajotie täynnä ryöstettyjä ruumiita. Aamupäivän kuluessa ne korjattiin puuliiteriin. Se tuli niin täyteen että pilkottuja halkoja sai vain kipuamalla ruumiitten yli. Ja takapihalla pinosivat saksalaiset tilavaan halkovajaan siistejä motteja vainajista, kuvailee kansanopiston silloisen rehtorin tytär Anelma Vuorio elämää saksalaisten esikuntana toimineessa talossa huhtikuun lopulla.
 
 Ennen saksalaisten tuloa Lahden kansanopisto ehti palvella punakaartia. Helmikuun 2.  päivänä 1918 kansanopistolle perustettiin punakaartin sairaala. Punaisen Lahden esikunta sijaitsi kaupungintalolla, mutta kansanopiston rehtori Rope Kojonen onnistui usein kuuntelemaan omassa työhuoneessaan esikunnan puheluja.
  
   Vuorion kirjan mukaan erityistä kärsimystä rehtorin perheelle aiheutti punatukkainen keittäjä Edit-Elisabet, jonka aate oli samaa väriä kuin hiukset.Lisäksi hän muistutti valkyyriaa. Hänet jouduttiin kuitenkin pitämään, koska hyvää henkilökuntaa on tunnetusti vaikea saada.
  
   Huhtikuun 19. päivänä eversti von Brandenstein valloitti Lahden. Seuraavana päivänä saksalaiset tapasivat ensimmäisen kerran valkoisia sotilaita Lahdessa. Tämä tapahtui kirjoittajan mukaan juuri kansanopiston edessä.

                                        Keittoa lahtareille

  - Lahtareille minä en keitä, puuskahti Edit-Elisabet saksalaisten tullessa kansanopistolle. Herttainen perhe sai kuitenkin keittäjän suostuteltua tarjoamalla vaihtoehdoksi lyijymyrkytystä. "Jo tuli liikettä tyttöön", totesi kirjailija leikkisästi.
 
  Moneen muuhunkin joutui keittäjä taipumaan, koska myös majuri Hans Kalm päätti vähät välittää valkoisen esikunnan käskystä hyökätä Mäntyharjulle. Kalm toi Kuhmoisten piruiksi kutsutun pataljoonansa Lahteen - ja kansanopistolle, jossa heidät kukitettiin. 
 
  Rehtori Kojosen 14-vuotias poika, Kauko, pääsi Kalmin kompanian viestinviejäksi. Poika kuljetti sanomia virolaiselta saksalaiselle upseerille. Kun lähes 30 000 punaista oli saatu vangeiksi Fellmannin pellolle, Kaukolle annettiin konekivääri. Poika joutui teloittamaan omia koulutovereitaan ja näki vuosia painajaisia tehtävästään.

   Saksalaisten jälkeen Lahden kansanopistolle tulivat valkoiset joukko-osastot. Elokuussa kansanopiston salissa piti istuntojaan valtiorikosoikeuden osasto, jonka jäsenenä myös itse rehtori langetti kuolemantuomioita punaisille.

Lähde: Anelma Vuorio (1975): Kukaton morsian, Karisto, Hämeenlinna.