Tasavallan ensimmäinen valelääkäri ajoi 
                        avoautolla Hennalaan

Virossa Viljandin maakunnassa, Kotsaman kylässä, Taarasaaren talossa syntyi 1889 poika, joka sai nimekseen Hans. Vanhemmat olivat maanviljelijä Jüri Kalm ja hänen vaimonsa Anu Kalm.

   Hans-poika keskeytti lukion  sekä merikoulun Virossa. Hän muutti Suomeen, jossa opiskeli Päivölän maamieskoulussa ja Mustialan maanviljelysopistossa. Mustialassa hän suoritti myös 1914 agrologin tutkinnon, joka onkin ainoa tutkinto, jonka hän todistettavasti suoritti.

  Vuonna 1915 Hans Kalm joutui Venäjän armeijaan ja eteni siellä vuoteen 1916 mennessä kapteeniksi.Venäjän vallankumouksen alettua 1917 bolsevikit ilmeisesti polttivat Kalmin kotitalon. Tästä julmistuneena Kalm palasi kotikyläänsä ystäviensä kanssa ja tappoi syylliseksi arvelemansa  8 henkilöä. Joulukuussa 1917 hän matkusti Helsinkiin väärennetyillä papereilla.

   Suomeen tultuaan Kalm sai peiteviran Lapin ja Pohjois-Suomen asutuskomiteaan. Kalm käytti salanimeä Jussi Kontio. Tosiasiassa hän työskenteli sotilaskouluttajana entisen opiskelutoverinsa Arvo Jutilan palkkaamana.

   Helmikuussa 1918 Hans Kalm, Niilo Sigell ja pesäpallon isänä tunnettu Lauri Pihkala päättivät perustaa oman valkoisen joukko-osaston. Pataljoonaan saatiin aluksi 300-350 miestä, jotka olivat kotoisin Pohjois-Pirkanmaalta, Keski-Suomesta, Päijät-Hämeestä ja Kanta-Hämeestä. Viralliselta nimeltään se oli Pohjois-hämeen 1. pataljoona, mutta punaisten keskuudessa se tunnettiin Kuhmoisten piruina.

   Pataljoona muistetaan erityisesti Harmoisten sairashuoneen verilöylystä. Kalmin miehet ampuivat 11 haavoittunutta ja naispuolisen sairaanhoitajan. Yhdeksän muuta sairaanhoitajaa vangittiin ja väitetään, että heistä vain ruotsinkieliset vapautettiin elävinä.

                          Avoauto hyökkäysvaununa

    Heti Lahden valtauksen jälkeen Hans Kalm nimitettiin vankileirin vartioinnista vastaavaksi päälliköksi. Juhlituille valkoisille päälliköille luovutettiin käyttöön kaksi avoautoa, joista toisen Kalm otti omaan käyttöönsä ja asennutti siihen konekiväärin. Useat tutkijat pitävät Kalmia ja leirin komendantti Artturi Käpyä vastuullisina ainakin yli 600 sotavangin teloitukseen Hennalassa. Varsinkin naisia ja tyttöjä surmattiin Lahdessa paljon, enemmän kuin millään muulla suomalaisella vankileirillä. Kalmin tiedetään inhonneen erityisesti housupukuisia naisia ja "ryssänmorsiamia".

   Ylipäällikkö Carl Gustav Mannerheimin 11. toukokuuta antama teloituskielto kirjattiin Hennalaan saapuneeksi vasta 17. toukokuuta. Kalmin elämäkerturi Jaakko Heinämäki väittää kirjassaan, että " tiedossa ei ole, kuka halusi viivyttää käskyä". Se kuitenkin tiedetään, että Kalmin siirryttyä kolme viikkoa myöhemmin Hämeenlinnan vankileirin vartioinnista vastaavaksi, Hämeenlinnan teloitusmäärät nousivat.

   Saavutukset Suomen sisällissodassa ja Mannerheimilta ja Saksan keisarilta saadut kunnianauhat sekä rautaristit eivät riittäneet Kalmille. Hän kokosi suomalaisista vapaaehtoisista 2014 miehen rykmentin Viron sisällissotaan. Rykmentti sai nimekseen Pohjan Pojat ja nuorimmat sotaretkeen osallistuneet olivat jopa 12-vuotiaita. Viron itsenäistyttyä everstiksi kohonnut Kalm olisi tahtonut jatkaa sotaretkeään saman tien Pietariin saakka, mutta Suomi ja Viro kieltäytyivät kunniasta.

   Pettynyt ja työtön eversti Kalm kirjoitti Pohjan Pojista kirjan tuntemattomaksi jääneen haamukirjailijan avulla, meni naimisiin, sai lapsen ja muutti 1923 perheensä kanssa Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Vuonna 1934 Hans Kalm palasi Suomeen ja anoi oleskelulupaa sekä lääkärinoikeutta. Lääkärinoikeuksia hänelle ei kuitenkaan myönnetty, koska lääkintöhallituksen mielestä hänellä ei ollut riittävää koulutusta. Kalmin elämäkertakirjailija Jaakko Heinämäki pitää kuitenkin syitä poliittisina, koska lääkintöhallituksen pääjohtaja Hannes Ryömä oli vasemmistolainen.

   Hans Kalm päätti perustaa terveyshoitolan, jossa pyrki parantamaan sairauksia valohoidolla ja erilaisilla ruokavalioilla, joihin sisältyi hunajaa ja hedelmäsokeria. Hyväntahtoinen Kalm sai kuitenkin taas pahantahtoisia vastustajia yrittäessään hoitaa tuberkuloosia valolla. Tuberkuloosiin erikoistunut lääkäri Bror Mikkelä ryhtyi julkisesti vastustamaan Kalmin toimintaa ja Heinämäen mukaan "aliarvioi Kalmin tiedot ja koulutuksen ja syyllistyi ironiaan ja pilkkaan". Taistelun jälkeen Pyhärannan Kalmia suljettiin 1940.
 
    Jälleen kerran pettynyt ja työtön Kalm pääsi Naarajärven sotavankileirin päälliköksi Pieksämäen lähelle. Leirillä oli jopa 2500 vankia. Yllättäen tälläkin leirillä vankien kuolleisuus oli korkea, jopa kansainvälisesti. Vangeista joka kolmas kuoli. Jossain vaiheessa jatkosotaa Kalm opiskeli vuoden Saksassa. Opintojen sisältöä ei tiedetä, mutta mm. rotuhygienian arvellaan kuuluneen opinto-ohjelmaan. Sodan loppuessa Kalm pakeni Ruotsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.

                      Valekirurgiksi Meksikon yliopistosta

   Vuonna 1957 Hans Kalm palasi jälleen Suomeen ja anoi taas oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia. Liitteenä hän lähetti todistukset: lääkäriopinnoista Collegium Mid-West -yliopistosta, kirurgian assistentin tehtävistä El Hospital de la Purisima Concepcion y Jesus Nazareno -sairaalassa, diplomin La Universidad Nacional Autonoma de Mexico -yliopistosta sekä lääkeaineiden hallussapitoluvan. Todistuksia tarkistamatta Helsingin yliopisto antoi 68-vuotiaalle Hans Kalmille luvan lääkärin ammatin harjoittamiseen Suomessa.

   Vuonna 1969 kaksi nuorta diabetespotilasta teki Kalmista kantelun, koska "tohtori" oli hoitanut potilaita homeopaattisilla lääkkeillään ja jättänyt insuliinin pois. Toinen potilaista halvaantui ja toinen vaipui koomaan. Lääkintöhallitus perui 79-vuotiaan Kalmin lääkärinoikeudet. Kirjailija Jaakko Heinämäki paheksuu Kalmin elämäkerrassa syvästi sitä, että "hänen hoitomenetelmiänsä sanottiin epätieteelliseksi puuhasteluksi ja lopuksi hänen koulutuksensa ja laillistetun lääkärin oikeutensa kyseenalaistettiin". Kalm itse puolusti kiihkeästi hivenainelääkitystään, jota hän määräsi potilailleen taikavarpua muistuttavalla heilurilla, joka alkoi heilua vasemmassa kädessä mikäli "tohtorin" oikeassa kädessä ollut potilaan nimikirjoitus tai hiustuppo osoitti potilaan olevan kyseisen aineen tarpeessa.

    Lääkintöhallitus perusteli päätöstään seuraavasti: Mid-West College ei ollut hyväksytty lääketieteellinen koulu, Kalmia ei ollut koskaan edes kirjattu opiskelijaksi meksikolaiseen yliopistoon, jossa hän oli mielestään suorittanut kirurgin erikoistumisopinnot ja lisäksi Kalmin lääkärinoikeudet sekä lääkeaineiden hallussapito-oikeudet Yhdysvalloissa oli peruttu.

   Vuonna 1981 Hans Kalm kuoli Jyväskylässä 92-vuotiaana. Monet väittivät, ettei hän saanut eläessään riittävästi tunnustusta saavutuksistaan?

Lähde: Jaakko Heinämäki (2007): Hans Kalm. Vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri. Minerva, Hämeenlinna.